Aloite: Suomen pakolaiskiintiö voitaisiin moninkertaistaa.

Pakolaispolitiikkaa on kehitettävä hallitumpaan suuntaan, kohti kautta EU:n alueen sovellettavaa kiintiöjärjestelmää. Siinä yhteistyössä YK:n pakolaisjärjestön kanssa valikoitaisiin todellisessa hädässä olevat pakolaiset kriisialueiden läheisyydessä olevilta pakolaisleireiltä.

Kiintiöön tulisi huomioida myös hyväntekeväisyys- ja ihmisoikeusjärjestöjen avustuksella kotimaastaan paenneet yksittäiset ihmiset, joilla on henkilökohtainen suojelun tarve. EU voisi tässä kohdassa tehdä yhteistyötä suoraan näiden järjestöjen kanssa.

Kiintiö sisältäisi automaattisen perheenyhdistämisen ilman etukäteen sovellettavia elatusvaatimuksia. Jatkossa perheen elatuksesta kuitenkin on vastattava Suomen lakien mukaan.

Suomi vastaanotti pakolaiskriisin aikana kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita, joista alle puolella oli aito turvapaikkaperuste. Maahanmuuttopolitiikka on jo nyt tiukkaa eikä oleskelulupaa saa perusteettomasti, mutta itse prosessista puuttuu hallinta ja suunnitelmallisuus. Suomeen tuli kohtuuttoman suuri määrä turvapaikanhakijoita esimerkiksi Irakista suhteessa globaaliin turvapaikkatarpeeseen.

Turvapaikkapolitiikka tulisi jatkossakin kuitenkin säilyttää kiintiöjärjestelmän rinnalla. Hallintaan täytyy tosin kiinnittää enemmän huomiota. Keinot hallittuun turvapaikkapolitiikkaan EU:n tasolla ovat 1) ulkorajojen turvaaminen Frontex-rajayhteistyöllä sekä 2) kahdenvälisten sopimusten solmiminen kriisialueiden lähimaiden kanssa pakolaisvirtojen käsittelystä.

Kun EU:n tasolla siirrytään kohti hallittua kiintiöjärjestelmää, voidaan pakolaiskiintiöt huoletta moninkertaistaa. Kriisitilanteissa Suomen kiintiö voidaan jopa kahdeksankertaistaa.

Hallittu kiintiöpakolaisuus on inhimillinen, kustannustehokas ja ihmisen aitoa suojelun tarvetta kunnioittava ratkaisu lähtömaasta riippumatta.

Miikka-Markus Leskinen
yhteiskuntatieteiden maisteri kansainvälisistä suhteista (politiikan tutkimus)
Eurovaaliehdokas 2019, Suomen Kristillisdemokraatit
www.miikkaleskinen.eu