Kristillisdemokratia on Euroopan johtava aate

Kristillisdemokratia on tänä päivänä Euroopan johtava aate, se muodostaa Euroopan parlamentin suurimman yksittäisen ryhmittymän sekä on historiallisesti eurooppalaisen integraation perustava aateperhe.

Kristillisdemokratia on Suomessa pieni liike, mutta Euroopan tasolla järkälemäisen suuri. Aate on käytännössä määrittänyt eurooppalaisten valtioiden poliittisen suhtautumisen kansainväliseen yhteistyöhön. Se on myös luonut eurooppalaisen ihmisoikeusperinteen sekä ihmisoikeussopimuksen, jota kutsutaan maailman tehokkaimmaksi.

Kristillisdemokratia on käytännössä aate, joka kylmän sodan aikana visioi yhtenäisen Saksan ilman erottavaa muuria. Se on myös eurooppalaisen keskustaoikeistolaisen politiikan pohja-aate, joka asettui sosialistisen vasemmiston ja puhtaan kapitalismin välille.

Kristillisdemokratia Suomessa

Suomen Kristillisdemokraatit (KD) – Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p. on puolue, jolla on Suomessa pitkä historia, mutta enimmäkseen ei kristillisdemokratian nimellä. Puolueen aikaisempi muoto oli nimeltään Suomen Kristillinen Liitto (SKL) ja se kunnostautui vuodesta 1958 alkaneen historiansa aikana lähinnä kristillisten arvojen puolustamiseen. SKL edusti aina 2000-luvulle asti suomalaista arvokonservatismia ja oli erityisesti herätyskristillisten liikkeiden ääni Suomessa.

Vielä muutama vuosikymmen sitten kristillisdemokraattisia arvoja ja periaatteita Suomessa ajoi Kansallinen Kokoomus, josta perintönä puolue on edelleen kristillisdemokraattisen Euroopan kansanpuolue EPP:n jäsen eurooppalaisessa politiikassa. Sittemmin esimerkiksi kristillisdemokraattisen aatteen ytimeen kuuluva sosiaalisen markkinatalouden idea on kadonnut kokoomuslaisista puolueohjelmista.

Kristillinen Liitto uudistui Bjarne Kalliksen johdolla ja sai vuonna 1999 suurimman vaalivoittonsa: kansanedustajien määrä nousi kymmeneen. Kyseisellä vaalikaudella puolue muutti nimensä Suomen Kristillisdemokraateiksi vuonna 2001 pidetyssä puoluekokouksessa. Uusi KD ryhtyi edustamaan Suomessa entistä selkeämmin tätä kristillisdemokratiaksi kutsuttua eurooppalaista aatetta.

On sanomattakin selvää, että meillä kansallisessa politiikassa KD-aate ei ole millään mittarilla yhtä merkittävä kuin mitä se on ollut vaikka Saksassa, Italiassa, Puolassa, Ranskassa tai Itävallassa. Myös naapurimaassa Ruotsissa veljespuolue Kristdemokraterna nauttii sekä valtiopäivä- että EU-vaaleissa noin kuuden prosentin kannatusta.

Arvot ja periaatteet

Kristillisdemokratia allekirjoittaa vielä tänäkin päivänä perusarvoinaan ja -tavoitteinaan henkilökohtaisen vapauden yhdistettynä vastuuseen, perheen merkityksen, lähipäätösperiaatteen sekä sosiaalisen markkinatalouden idean.

Siinä missä Euroopan parlamentin tasolla kristillisdemokratiaa edustava valtaryhmä EPP ajaa lisääntyvää EU:n integraatiota, unionin poliittista vahvistamista ja talousunionin syventämistä, Suomen Kristillisdemokraatit pitää osaa näistä ei-toivottavana liittovaltiokehityksenä ja vastustaa toimia, joilla EU:ta vietäisiin federalismin suuntaan.

Kristillisdemokraattien slogan eurovaaleissa on ”Enemmän irti EU:sta”. Tavoitteena on saada unionista irti hyötyä aiempaa enemmän, jotta yhteistyö tuottaisi enemmän hyvinvointia Suomen kansalaisille. Kun pidetään huolta, että EU-politiikalla saadaan aikaiseksi myös tuloksia, tulee se myös palauttamaan kansalaisten luottamuksen eurooppalaiseen yhteisöön.

Miikka-Markus Leskinen
yhteiskuntatieteiden maisteri kansainvälisistä suhteista (politiikan tutkimus)
Eurovaaliehdokas 2019, Suomen Kristillisdemokraatit
www.miikkaleskinen.eu