On tehtävä päätös.

Lähdin eurovaaleihin mukaan, koska olen ollut huolissani erityisesti ilmastonmuutosta koskevasta poliittisesta keskustelusta. Mielestäni ilmastokeskustelussa on jääty jonkinlaiseen välimaastoon, ilman järkevää ja helposti ymmärrettävää ratkaisua.

Ilmasto on kysymyksenä sellainen, joka vakavasti otettuna on kuin tikittävä aikapommi.

Jos ilmastonmuutosta taas ei ota vakavasti, tuntuu koko keskustelu sietämättömältä vouhotukselta.

Tulevien kymmenen vuoden aikana ratkaistaan maapallon ilmaston kohtalo vuosisadoiksi eteenpäin, jos tiedeyhteisön kansainvälistä konsensusta on uskominen. Tämän argumentin mukaan me tulemme näkemään tekemämme politiikan tulokset omana elinaikanamme.

Ilmastonmuutos vaatii toimia

Ilmasto on lämmennyt noin yhden Celsius-asteen esiteolliseen aikaan verrattuna ja meillä on mahdollisuus rajoittaa globaali lämpeneminen noin 1,5 asteeseen. Tällä hetkellä olemme tutkimusten mukaan nyt paljon voimakkaamman lämpenemisen tiellä.

Esimerkiksi yli 2,0 Celsius-asteen globaali lämpeminen esiteollisesta ajasta johtaisi merkittäviin muutoksiin.

Kaikki suuret koralliriutat tuhoutuisivat.

Pohjoinen Jäämeri sulaisi kymmenessä vuodessa.

Ihmiselle elinkelvottoman maa-alueen määrä kasvaisi merkittävästi.

Poliittiset vaikutukset

Myös poliittisena kysymyksenä ilmastonmuutos on asia, joka ei voi odottaa. Ilmastokatastrofin torjumiseksi ehdotetuilla toimenpiteillä voi olla vaikutuksia Suomen kilpailykykyyn. Ilman selkeitä suuntaviivoja ilmastokysymyksen suhteen tulisimme vain syöneeksi yhteisiä resursseja, kun taas tulokset ja vaikutukset jäisivät vajavaisiksi.

Jos ilmastotavoitteet otetaan vakavasti edes osittain, tulee niillä olemaan vaikutuksia jokaisen länsimaisen ihmisen arkiseen elämään. Matkustaminen, ruoan kuluttaminen ja kodin lämmitys ovat muutamia arjen asioita, joissa tultaisiin näkemään muutos. Johtuen myös näistä mainituista vaikutuksista me tarvitsemme selkeän päätöksen ilmastokysymyksessä sekä yhteisen tien eteenpäin.

On tehtävä politiikkaa, joka huomioi vaikutukset arkeen. Kurituspolitiikka ja pakottava byrokratia eivät ole oikea tie, vaan sosiaaliset oikeudet ja hyvinvointi ovat tulevaisuudessakin politiikan keskiössä. Arjen sujuvuuteen vaikuttavista päätöksistä tiedotetaan avoimesti, kohtuuttomat vaatimukset jätetään toteuttamatta sekä luodaan mahdollisuuksia vaikuttaa ja neuvotella paikallistasolla, kuinka merkittävät tavoitteet pannaan täytäntöön.

Yhtäkään toimenpidettä ei panna käytäntöön paniikissa.

Kristillisdemokraattina on myös oltava hereillä siinä, ettei poliittinen vasemmisto käytä ilmastokriisiä pelkkänä keppihevosena omien tavoitteidensa ajamiseen, vaan että ratkaisuja etsitään ja pannaan täytäntöön aidosti yhteisymmärryksessä. Ilmastokriisi vaatii ja asettaa koetukselle monenlaisia yhteistyön muotoja yli puoluekentän.

Kansainväliset vastuut

On ollut eräänlainen muoti-ilmiö vedota keskustelussa Suomea ja Euroopan unionin jäsenmaita pahempiin saastuttajiin kuten Kiina ja Intia. Usein ilmastotavoitteita halutaan laskea Suomen kaltaisten valtioiden osalta tai ohjata keskustelua suurempien saastuttajien toimiin.

Vastuiden eteenpäin sälyttäjä ymmärtää ilmastokysymyksen kansainvälispoliittisen luonteen täysin väärin. Vastuiden vierittäjä on kriisin automaattinen häviäjä. Samalla logiikalla myös ongelmamaiden sisällä vastuut voidaan vierittää: Kiinassa esimerkiksi Chongqing voisi syyttää Shanghaita todellisesta saastuttamisesta, kunnes lopulta koko ilmastokysymys jää pelkästään muutamien ongelma-alueiden harteille muun maailman karttaessa koko kysymystä.

Ilmastokysymykseen voidaan länsivaltioiden osalta vastata kehittämällä maailman parhaat globaalit innovaatiot ja teknologiat kriisin torjumiseksi. Monilta on jäänyt tajuamatta, että jos ilmastonmuutos otettaisiin vakavasti, Suomi olisi parhaimmillaan jopa kansainvälisten vastuiden nettohyötyjä. Kehittynyt talous, joka on ottanut ilmastokriisin vakavasti jo vuosia etukäteen, on osaamisen ja teknologian tärkeä vientimaa.

Euroopan unioni on maailman toiseksi suurin talous. On tehtävä päätös ilmastopolitiikan tulevaisuudesta viimeistään nyt. Tarvitaan selkeä linjanveto ja tie eteenpäin.

Miikka-Markus Leskinen
yhteiskuntatieteiden maisteri kansainvälisistä suhteista (politiikan tutkimus)
Eurovaaliehdokas 2019, Suomen Kristillisdemokraatit
www.miikkaleskinen.eu